Aloin katsomaan Eric Rohmerin vuodenaika-`fourologiaa` vuodenalku, en tekovuosijärjestyksessä.
Nainen muuttuu suhteita vaihtavaksi (ja niihin julmasti kiusoitellen muka palaavaksi) ihmishirviöksi sen jälkeen kun hän "unohtaa"(?!) alkuperäisen miehen, ja lapsensa isän, osoitteen ja sukunimenkin!?
Omasssa, omasta mielestäni karaktäärikritiikki, jossa `tollo` on tollo, `kirjaviisas` kirjaviisas ja `yruttäjä` yrittäjä. Useat kritiikit sanovat tätä fantasiaksi, mutta tragediahan tämä on. No, loppu on täyttä fantasiaa, satua. Mutta ei varmaan jätettyjen mielestä. Erittäin mielenkiintoinen, monitahoinen elokuva. Mistä tietää, voin olla aivan eri mieltä kuin ohjaaja. Tai sitten en. Ei enää voi tarkistaa. Ainakaan ohjaajalta itseltään suoraan.
Fantasiaksi väitettyä tragediaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti