Joskus, useinkin(?) pienetkin muutokset taideteoksessa muuttavat sen `mestariteokseksi`. Pikkulainausmerkit korostavat, tai ainakin viittavat siihen, että näin joskus käy. Ainakin melkein. Hää-uni-haunted house-horrorin Dream Demonin ohjaajan Harley Cokeliss`in Directors cut mainitusta teoksesta tekee ehkä jonkinlaisesta kauhuiluista jonkinlaisen kauhuilun. Paremmanpuoleisen jonkinlaisen kauhuilun.
Tässä häähorrorissa tuleva morsio näkee useita unia joissa häät heilahtavat goren puolelle, mm hääpää heilahtaa goreisesti kirkon lattialle. Mutta elokuva ei ole läheskään eikä millään muotoa pelkkää splatterpörinää, Elokuvassa on mukana myös viljalti viittauksia paparazzien paskamaisuuteen (naisen tuleva mies on sotilasjulkkis), lapsuuksien traumoihin ja niiden sekä lapsuksien ymmärtämiseen, unohtamiseen. Aikaisempaan teatteri-videoversioon verrattuna nämä Ohjaajan leikkaukset (ja lisäyksetkin) muodostavat kauhukoherentimman kokonaisuuden. On karsittu, korvattu edellisen version kuivakkuutta.
Loistavia kohtia (löytyvät kyllä molemmista versioista): Paparazzikuvaaja (Timothy Spall[!], "toimittaja"kaverinaan Jimmy Nail!) kuvaa ja polkee aamutakkista pikkujulkkista Helvetin syöveriin, tulipalo ihmis-enkeliveistämössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti