Laura Gemserin esittämän naistoimittajan tyylinen neitsyt(!?)neititoimittaja (Maele Pertuzo) lähtee tutustumaan `Kaupungin seksiviidakkoon` (Stripparina, prostituoituna [vanha mahamies puetuttaa hänet ja itsensä hääasuihin ja vaatii naisen raiskaamaan hänet vaatteet päällä! `"Hän on ihastuttavan kömpelö!"], "osallistuu" hippi`orgioihin`katsomalla kaapin avaimenrei`ästä, osallistuu lesbo`löylyihin` `kiviluola`kylpylässä, osallistuu avantgardeseksuaaliseen-runolliseen-musikilliseen miitinkiin ja lopuksi osallistuu valepotilaana Tohtori Vilardin (Albert Simono) mielisairaalapaljastuksiin. Yksi potilaista lapsi!.) "Kuinka kirjoitan, äänitän ja kuvaan yhtä aikaa?" Paras kohtaus on Club Safarin `riittitanssit`.
Mukamondoilun 1}, ja "scifin" (Vilard yrittää luoda maailmanvalloitus-seksirobottirotua [Taas tätä!]) samea, sumea (siis juoneltaan) ja värikäs (siis kuviltaan) sekoitus. Perusoutoa perversiota.
1} Mondothan ovat jo lähtökohtaisesti mukadokumentteja. Mitäs se sitten on kun kutsun sitä jo lähdössä mukamondoksi? Fiktiota. Mondoutta syö sekin, että elokuvan ohjaajan, loistavan (hullun) Jean-Louis van Bellen edellisen `oikeaksi mondoksi` mainittu Forbidden Paris`in näyttelijäkaartia näkyy tässäkin, fiktio-osuuksiksi tehdyissäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti