Giallo In Venice (Italia-79)

 Gialloiden gorelopetus. Ja jatkuvan softseksin. Karmeaa, kauheaa raajarikkogorea (siis raajarikoksi tekevää, kaikkea ei kuitenkaan näköjään näytetä, mutta helvetti aivan tarpeeksi [lue liikaa}), ja kai kakstuhattaluvun gornokidutuskakkojen esikuva, mutta kai se jonkun oli gialloketjukin katkaistava, olivat menneet niin paskoiksi. Tämä tanakkana, jämäkkänä kakkakasaesiensimerkkinä. Parin pervertikon tuho, mutta perversiiot jatkuvat, se on ehkä elokuvan "sanoma"?  P.S. Kevyt viihdejazz soi läpi koko elokuvan, kohtauksesta huolimatta, välittämättä. Vahva välinpitämättömyys leimaa koko elokuvaa. Välinpitämättömyys kaikesta. Se on ehkä elokuvan "sanoma"?