Ankea kauhuelokuva voi hyvinkin olla ja onnistua, mutta kankeus on haamuiluissa, zombailuissa, kaikenlaisissa kauhuiluissa kuitenkin haitta ja hidaste. Ja kun se on vielä tekotaiteellista tarvontaa, joka ei johda mihinkään, polkee paikallaan. - Yhteissuttu. Neljä mihinkään johtamatonta, mitätöntä kauhulyhäriraakiletta samassa elokuvassa. Ehkä tämä mihinkään johtamattomuuden, päättymättömyyden kauhu on se teema ja yleisvarjo jonka alle tekijät ovat halunneet teoksen, teokset sijoittaa, mutta liika on aina liikaa, varsinkin kun se liika on aivan liian vähän...
Tämä veripiirakka on pohjaanpalanut, kuiva ja mauton. Tai onhan niissä, siinä yksi maku, palaneen maku. Mutta on jo (hävettävä, nolo) saavutus olla yhtä aikaa raakile ja pohjaanpalanut..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti