sunnuntai 5. tammikuuta 2025

Michael W Johnsonin gorelyhärikaksikko. Lisättynä parhaalla pitkällä.

 Meat`s Meat (And man`s gotta eat) (USA-90) Elokuva alkaa kun "kova" kaksikko, mies ja nainen tulevat jonkun kerrostalon pihan grillijuhliin uhoamaan ja sanomaan että he haluavat ostaa tämän paikan! Kerrostalon?! No, heidät ajetaan pois, mutta kyllä he koko lyhärin ajan kostavat kelle tahansa ja tuhoavat ja heille kostetaan vastavuoroisesti. Tai vatsavuoroisesti, sillä tämä on kökkö kannibaalielokuva. Ohjaajan ehkä tunnetuimmassa kököstelyssä Tortured Soul`ìssa (USA-92)  vielä pyöritetään lihanpaloja haavattoman vatsan päällä, niin tässä sentään vedetään punatussiviiva haavaksi ja pyöritellään. Toinen tavaramerkki on vesisängyt, se näkyy tässä kauhuleffajulisteilla seinävuoratun makuuhuoneen vesisängyn seksi ja tappotouhupaikkana. (Sekä seksi että tappo laimeaa lientä. Muutenkin leffan tapot jopa mainion laimeita: Esim ukko tapetaan muka konepellin ja moottorin väliin konepeltiä hitaasti heiluttaen, pikkuisen kuin yläilmoissa tuulettaen ukkoon osumatta. Ja vesisänky tulee Johnsonilla niinkin myöhään esiin kuin vuoden 2004 Tortured Soul kolmosessa. Mutta vielä tähän tänään käsiteltävään Lihaan, Meatiin niin onhan tää aika heikko. No, onhan tässä sentään lopussa naispuolinen Leatherface (ilman Leatherfacea, Nahkanaamaa, naamiota) tekemässä Leatherfacen sahakoreografioita ilmassa..


Smell of Death (USA-93) No nyt on sitten zombit "vauhdissa" eli eräänlaista kannibalismia käsitellään taas. Nyt vähän paremmin. Joku kellaritohtori nuuhkii koeputkessa kehittelemäänsä savuviherlitkua ja kuolee, ja koeputki hajoaa lattialle ja neste valuu viemäriin. Sitten näytetäänkin kahta korkeaa savuttavaa tehdaspiippua. Viemärin ja savupiipun yhteys on mikä? Sitten kuulemma, näemmä, näemme näemmä, että kahden kuukauden päästä zombit heräävät. Tohtori herää siisti puku päällään jostain ihme kaatopaikan savuavasta(?!) kivikasasta. (Tännekö, kuin meteorikuoppaanko hänet haudattu?) Ja  sitten näemme kekseliään laajan skaalan erilaisia zombikävelyjä kun zombirutto leviää kaupunkiin: Yksi kulkee käppyrässä kuin maata (siis ilmaa) lapioiden, toinen varjonyrkkeillen, kolmas perinteisesti näkymättömät greipit kainaloissa, kädet sivuilla vaappuen. Ja sitten on tietenkin kuin kännissä-kävelijät.  Zombi ja elävä painivat, zombi ja koira kisailevat keskenään (zombikoiraa emme sentään valitettavasti näe, olisi varmaan ollut efektierkeille vähän liian iso pala.) Harvinaisempi lopetus on tyly perheen itsemurha jotteivat kohtaa zombejen suita elävinä..


Tortured Soul 3 (Willing Flesh) (USA-2004) "You were expecting maybe Ben Casey?" Elokuva avautuu (mutta ei avaudu goreisesti, Johnsonin elokuvissa ei juurikaan, yleensä näytetä on-scteen-iskuja, sahauksia, viiltoja) "sydämen avoleikkauksella" moottorisahalla!! (Kuullaan,   Näytetään `vain` kasvomaski ja sukkahousupäisen `kirurgin` maaninen nauru, sahan heilunta ja pärinä ja pikkuviirusotkeentuneet seinät..,) Tyypillä on muuten sukkahousut päässään kotonaankin, siviilissäkin..

Saman sarjamurhaajan, samojen sarjamurhaajien etsintä-trilogia  päättyy parhaaseen. Varsinkin naiset ovat parhautta: Hyvännäköisiä: Kauniskasvoisia, hyvärintaisten ja varsinkin hyväpyllyisten naisten  kavalkadi. Ja lävistyksiä, tatuointeja ei Onneksi näy ja karvakolmiot Onneksi näkyvät!!.. Oi niitä aikoja!!.. Ja  Onneksi kaikkia ei tapeta. Ainakaan heti.. Eikä kaikkia ollenkaan. Stephanie Beaton Varsinkin näyttelee harviNAISEN (miehet pelkkiä pellejä)  monipuolisesti: Hän näyttää, käyttää kehoaan mutta Varsinkin  iloa, kauhua, tuskaa, voittoa tuskasta jne upeasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti