Mies (Giorgio Ardisson) haaveilee jatkuvasti murhaavansa uskomattoman puheliaan ja uskottoman vaimonsa. Ei tosiaankaan kovin kummoinen elokuva, mutta muistettava, morbidi, muistettavan morbidi, kekseliään kryptinen kohtaus on kun kantaja kantaa matkalaukkua ja mies kävelee perässä 'veritippoja' kengillä lentokentän lattiaan hävittäen. Myös Ardissonin hahmon sekosilmät ja suu kantavat elokuvaa eteenpäin, mutta jatkuvasti filmillä ja miehen mielessä välähtävät (haave?)kuvat laukun sisällöstä tekevät tästä tylsän toisteisen laukkulaahustuksen. Ihan lopussa umpiarvattavaa, mutta myös vähän juonenjuurta, jutunjuurta, mutta myöhässähän tämäkin suht arvattava avausloppu, loppuavaus on .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti