Jätin ykkösleffan tarkoituksella väliin, se on aika välimuoto muutenkin, puolikypsä ennen kunnon paistia, puolivillainen ennen paksua paitaa, tyhjänpäiväinen ennen täyspäiväistä (mutta ei täyspäistä) hulluutta: Tämä leffan 'hulluus' ovat pienistä minikoptereista muodostuvat jättirobotit. Elokuvan lopun ties kuinka pitkät lelu ja jättirobottien keskinäiset taistelut ja jonkinlaisten "flipperisäteiden" tanakka tuhovoima satamakonttiverkostossa hakee vertaistaan "on pakko nähdä, jotta uskoo"-kategoriassa. Entä tämä kohtaus: Parivaljakkomme ajaa polkupyörällä pieneen satamakonttiin joka räjähtää kappaleiksi - räjähdyksestä kohoaa satoja ilmapalloja ja punainen matto jota pitkin rullaa Ritari Ässämäinen Ihmeauto! Nyt näyttää että tästä lähtien ainakin parin leffan ajan vauhti, toiminta, tunnelma, tykitys tihenee, sillä seuraavassa leffassa vauhtitoimintaftykitys alkaa tanakasti jo alussa, siitä kohta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti