Elokuvan alussa elokuvan nimenmukaista toistoa; Mies putoaa päälleen mutaan ja nousee siitä räkä, sylki, veri valuen ja kysyy "Miksi löit minua?" Tätä toistetaan niin monet kerrat kun ohjaaja huutaa "Uudestaan!", niin kauan kuin alkutekstejä riittää.. Ja kyseessä tietenkin kohtauksen uudestaan otto kertaa toisensa jälkeen, näyttelijän ja ohjaaja välispiikein.. Sitten seuraa Ihanan, jopa Ihanan typerän kilttejä (rakastan näitä kohtauksia) melkein mitäänsanomattomia itäblokkivaltiokritiikkejä. Tässä mm tyhjien tallien ovet liikkuvat itsekseen (tuulessa?), poliisi-sotilas menee huolen ja järjestyksenpidossaan jo niin pitkälle että suosittelee "Toveri"-auringonottajan lopettavan käristyksen auringonpistoksen ja ihon palamisen (se on jo palanut 1]) takia, sotilas heittelee raivopäisenä kiviä jokeen, eliitti-politbyrovierailu menee pieleen autotomun äänitorven jäädessä toitottamaan vaikka mitä tekisi...
Idea itsessään.. Itse idea, juoni on jopa uniikki: Kaksi nuorta miestä on vetänyt baarissa viinaa ja sitten toisiaan turpaan ja nyt valtio on "kutsunut", pakottanut heidät "alkoholismin vaarat" kuvauksiin "pois viina meistä, mielestä, kansasta"-leirille..
Hyvä idea, mutta toteutus tökkii, laahaa, raahaa... Tätä on kehuttu valtavasti rohkeana Itäblokkikritiikkinä ja kom, mutta minulle Itäblokkielokuvien tietäjänä, tuntijana, ystävänä tämä taantuu, laantuu, putoaa ikivanhaan, iänikuiseen Itäblokkielokuvien suonsilmäkkeeseen ja sudenkuoppaan: Koko elokuvan, maaston, mielien päällä oleva matto on staattisen samea, sumea, sumuinen... Tämä maaston, ihmisten, mielien päällä painava, "lepäävä" staattisen kalpea, kalsea, kelmeä, kolho, kolkko paksu plastiikka tietty selitetäään Itäblokin tunkkaisen tunnelman kuvaajana, mutta minusta se on kulunut, käytetty kikka jo alunalkaen, ja jo jopa voi väittää sitä surkeaksi...
Ja ennen kaikkea tämä on sekava, erittäin sekava..
"Mikä on apinan ja ihmisen ero?" "Apinalla ei ole henkilöllisyystodistusta."
1] Olisiko itse Isä Aurinkoinen polttanut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti