Luulee, 'tietää'.. `Tietää`, luulee.. 1800-luvun lopun pienessä englantilaisessa pikkukylässä hullu kääkkätiedemies 'tietää', luulee käärmeiden myrkkyjen parantavat sairaudet aina epilepsian ja syöpien kautta mielen sairauksiin. Jotenka hän käyttää niitä mieleltään ja ruumiiltaan heikon, raskaana olevan vaimonkääkkänsä hoitoon. Ja vaimo tuskanhuudot ovat kaikuneet ja kaikuvat kylässä... Seuraus: Vaimo kuolee, mutta ehtii synnyttämään kylmäihoisen, silmäluomettoman tuijottavan tyttövauvan...
Seuraus kaksi: Kyläläiset saavat vihdoin. Naisen tuskanhuudoista tarpeekseen ja tappavat tiedemiehen ja tuhoavat laboratorion, mutta kylän tohtorikääkkä (kaikki kyläläiset kääkkiä?!..) vie tytön turvaan. Myös kasa käärmeitä luikertelee luontoon...
Tohtori on menossa seuraavana aamuna Afrikkaan, ja palaa kahdenkymmenen(!?..) vuoden kuluttua takaisin (tuplakääkkänä!?..) huomatakseen että tytöstä on kasvanut murhaavasti mellastava, nummilla narraava nuori nainen joka on puoliksi ihminen, puoliksi käärme ja jota käärmeet seuraavat... Ihmismuodossa hän on kokonaan ihmisen näköinen, mutta sisällänsä sihisee käärme.. Myrkkyhammaskäärme... He, hän, hän, he.... Hänen konkreettinen käärmeisyytensä tuodaan esiin kauhistuttavan kekseliäässä kohtauksessa, käärme ja ihmisluonnon hybridissä, jossa metsässä löytyy ihmisen ja käärmeen vanha nahka, kun hän, he, he hän käärmemäisesti on luonut nahkansa uudelleen....
Vähän valitettavaa eläintappoa (härkä ja mieheä polveen pistänyt hämähäkki josta lääkäri injektioneulalla imee myrkkyä, sekoittaa siihen jotain ja pistää polveen seerumiksi) sisältävä leffa on onneksi kuitenkin ei Henry Millerin tekstiin pohjautuva giallo, jossa...
VastaaPoista
VastaaPoista....Anthony Steffenin ja Gabriele Tintin esittämät machomiehet ja naisensa (Anita Strindberg) ystäilevät, vihailevat, gialloivat voodoo-giallossa Haitilla. Mukana myös pohatta pröystäilijä, pullukkapunkero jolle mm kaadetaan isoja jääpaloja uima-altaaseen...