A Breed Apart eli Kamppailu erämaassa (USA-84)

 Tässä on kova kaartikattaus (Rutger Hauer, Powers Booth, Kathleen Turner, Brion James jne...) ja itse leffakin oikein kivaa kesän keskipäivän toimintaa luonnonsujelu"twistillä".  Hauer  on vuoristosaaren erakko (tosin talonsa aikamoinen monitalo/teltta'rykelmä') Ja eläinsuojelija.. Varsinkin kotkat ovat lempieläimiä, mutta hän näköjään myös eläinten lempi-ihminen, Rutgeri mm kylpee(!) valtavan kuristajakäärmeen kanssa (ainakin käärme leikkisästi kietoutuu kaulalle. Lisäksi hän mm pesee lintuja mutta sitten esim myös soittaa käyrätorvea pihalla, eläimille?

Boothin esittämä kansainvälinen vuorikiipeilijä lähtee umpirikkaan eksentrikkokeräilijän (Pleasence) käskystä ja isosta summasta kiipeämään harvinaisen kotkan harvinaista kotkanmunaa.. Paikalliset rumanaamaiset viina-aivoiset juoppometsästäjäpunaniskatollot myös jatkuvana riesana, ja tulitaisteluita tulee.. Turner purjehtii naisena miesten välissä...

P.S. Ei tässä mitään erämaata ole, metsässä melskataan..

The Butterfly Murders (Hong Kong-79) Tappavat, vertaimevät perhoslaumat surisevat kuin sääsket hillasuolla...

 Tsui Harkin esikoisohjaus on sekava, synkkä, toisteinen ja tylsä, ja vasta lopussa päästään kunnon menoon. ja sitäkin kunnon menoa haittaa ja jumittaa kalsean, kolean linnan kalseilla, koleilla käytävillä kyyristelevä toiminta. Näissä käytävissä kyyristellään siksi koska joku, jotkut ovat tehtailleet triljaddittain myrkkyperhosia. Ilmeisesti heille on tehty myös myrkkyhampaat, myrkkypiikki koska uhrit tärisevät veriruhjeilla. Ja näitä epäiltyjä tyyppejä, klaaneja riittää käytävät täyteen...

Dick Tracy Meets Gruesome (USA-47)

 Viimeisin Dick Tracyily sarjasta. Oikestaan pääosassa, ainakin alkutekstien ensimmäisenä itse Boris Karloff Gruesomena, joka vahingossa löytää kaasun joka jäykistää ihmisen vartiksi, puoleksi tunniksi paikoilleen, samalla sokeuttaen, mykäyttäen, kuurouttaen, kuin kuolleeksi, ja sitten taas takaisin.. No porukka käyttää tätä tietenkin onnistuneeseen pankkiryöstöön, mutta naisasiakas oli kaasutuksen aikaan pankin puhelinkopissa, eikä kaasuunnu..

Oikein näpsäkkä, näppäräideainen pläjäys jota varsinkin tohtorien nimet tahallishuvittavat: A. Tomi, I.M. Learned, L.E. Thal...

"Jos en tietäisin totuutta, niin luulisi että asialla on Boris Karloff."

The End of Destruction (Japani-2020)

 Loistava lyhäri jossa yhdistyy munkkimeditointi pandemia ja punk...

Tyyris Tykki: Iskelmäisku!

 EI JUMALAUTA! TIETENKIN TÄMÄKIN ON TYYRIS! Ja taas ollaan iskelmässä, mm Suohumppa ja Pitkospuut kotiin... En mä jaksa enää näitä, tätä...

Kynnös, Köynnös, Köysi, Suopunki ja SuoPunkki (Lappi-26)

 Kynnös: Mies kyntää peltoa ja alkaa vetämään pellosta köynnöstä tai köyttä joka jatkuu ja jatkuu... Köynnös: Köynnös kiemurtaa, kiemurtelee miehen ympäri.. Köysi: Köysi kuristaa miehen. Suopunki ja SuoPunkki: Taika-Aslak TaikaSuopungillaan metsästää Suosta SuoPunkkeja.. - Nämä Käärme, Kynnös, Köynnös ja Köysi kustannusten tekemät, tetralogian muodostavat 'animaatiot' ovat onnettomia.

Love After Death aka Unsatisfied Love (Argentiina-68) Impotenssin, impotentin haudastanousu..

 Nuoreksi (jep..) ja neitsyeksi (jep, jep..) itseään kutsuva nainen ja poppoonsa, porukkansa hautaavat naisen impotenttimiehen elävältä. Posseen kuuluu haudattavan miehen lääkäri (eli naisen "uusi" mies, mutta ei heilläkään historiaa, koska se "neitsyys") ja ystäviä.. No, mutta mies nousee haudastaan ja laahustaa johonkin kirkkoon, linnaan jossa tumma hautajaispuku on vaihdettu valkoseksi pulloveriksi ja puvuksi, myöhemmin aivan yhtä yhtäkkiä puku muuttuu hopeiseksi!!.. Sitten alkaa piinallinen ja pitkä resuaminen ja riehuminen impotentista irtautumiseen erilaisten, erinäisten  naisten kanssa, ja lopussa seisoo scifisäde täysin päähineestä vedettynä.  

Aivan absurdin ihana sekoilu...  Avangardistiset kuvakulmat, lakoninen enkkusubbaus ja mustavalkokuvaus vielä lisää toismaailmallista, maallista tunnelmaa... Surrealismia haudan partaalla ja sen yli...

Tykki: Rokkasin melkein koko yön (Kasetti)

 Tämä on temaattista,  geriatrista ja seniorisistista jatkoa Tykin "Rokkasin koko yön"-kasetille. Seniorirokkia edustavat hienosti nimikappale ja Pihtipolvirock, keskihaikeaa, keskivaikeaa nostalgisointia edustaa En kuule enää rock and rollii, mutta Floppirokki on umpihumoristisuudessaan jo laahaava, vaikka laahaavuus onkin kasetin kappaleiden positiivisehko pääpointti myös, Rokkaan vaikka jalkaa laahaten...

The Last Days Of Gomorra (Länsi-Saksa-74)

 Konsumerismikritiikkiscifiä. Elokuvan alussa tappelevat duunarit tuovat asuntoon oven kokoisen paketin. Sen sisältä paljastuu eräänlainen esiaste-retro-virtuaalikupoli-kypärä. Ja eikä elokuvan sisältä oikein muuta paljastu kuin tämä "Aparaatiksi" nimetty laite ja siihen huumaantuneet ja sen vastustajat.. Ja kerran kun Saksassa ollaan niin viimeisellä vartilla mukaan tulee valitettavasti scifioopperaa.

Slave Of Love (Japani-69) Slave Of Story, Slave Of Film...

 Tekijät, teksti, tarina, eli elokuva on, ovat jääneet, jäänyt ihan täysin tarinan, tekstin, elokuvan orjiksi ja vangeiksi tässä japanilaisessa kummitusrakkaustarinassa joka toistaa ja toistaa ja toistaa samoja kuolemanutua kuvaavia höttöhattaraisia "syvällisyyksiä" (lue: onttouksia, tyhjyyksiä..) ja "tuudittaa" (lue: tylsistyttää) katsojan moneen, useaan kyllästymiseen saakka... Välillä komean näköistä kuvaa. Ja varsinkin komeakuvaista, ku(i)vankomeaa, mutta jäykkää ja kainoa erotiikkaa.

Tarkoituksellista ja vähän mielenkiintoista sotkevuutta on se että mies on välillä opiskelija, välillä automekaanikko, välillä uimahallivalvoja ja hänen perässään on etsivä joka on myös miehen fani..

Elokuvan viimeinen puolituntinen selkeyttää, selvittää selvästi, syventää, terävöittää, tanakoittaa, taustoittaa tarinaa, mutta sen olisi pitänyt alkaa, aueta aikaisemmin.

The Abomination (USA-86) Punapyykkiä.

 'Nerokkaan' poikkeuksellisesti elokuvan goreökohdat näytetään alussa painajaisistaheräämispotpurina. Pääosahemmo on näiden gorehyökkäyssikermien ahdistunut uhri. Joten hän kertoo niistä ja elämästään psykiatrille, jolloin näemme näitä gorekohtauksia itse elokuvaan, tarinaan liitettyinä... 

Nuoren miehen äidillä on keuhkosyöpä, mutta kun huijaritvsaarnaaja  käskee kaikkien syöpä sun muiden sairaiden laittaa kätensä tv:n päälle ja kohta hän sylkee kasvaimen suustaan, ja näin tekee myös poika johon syöpä on siirtynyt? Ja näistä, tästä muodostuu keittiön hammashirviö joka  puree kaapeista, sylkee astioita, pyykkejä pesu-tiskikone'suistaan' (ja jolle syötetään talikolla punaveriväripyykkiä) jne... Ja vessassakin se syö vessapaperia?!.. Ja tekee myös pojasta murhaajan... Painajaista, totta vai molempia?..(.)

Loistava, mahtava pätkä..

Stephen Chow-Hong Kong-komediaa: From Beijing With Love (-94)

 Elokuvan alku tunkkatylsää, vaivautunutta ja valjua Bond-spooffailua erektiolääkerekkoineen, liiekinheitinsateenvarjoineen. No, puhelinpartakoneelle ja kenkä- ja partakone-hiustenkuivaajille naurahdin. Ja vessanpöntönkannen tv-ruudulle parikin kertaa.. Ihan kivaa päinvastaisbondailua. Mutta reilusti ennen puoliväliä huumori alkaa vauhdittaa ja voimistua ja ennen kaikkea piruuntua. korkeimpana, kököimpänä kohtauksena kun kökköbondilta poistetaan luotia jalasta ja hän katsoo samalla pornoa ja tietenkin huohottaa enemmän pornon perään doggy style-kohtausta katsoessaan. Ja loppukohtaus menee jo Bond-piruilun puolelle: Loppunainti tapahtuu torin lihakojun alla piilossa, roikkulihat vain heiluvat koukuissa.