sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Christoph Schlingensief und Seine Filme (Saksa-2005)

 Täytyy myöntää tollouteni. En ollut ennen elokuva-ooppera-teatteriohjaaja Christoph Schlingensiefistä kuullutkaan, nähnytkään.Provokaattorista puhutaan. Näkemäni dokumentti hänestä keskittyy elokuviin, joten siten myös tämä teksti. Kumma kyllä etten ollut elokuvaohjaaja Schlingensiefiäkään rekisteröinyt, vaikka hän on tehnyt useita elokuvia (lyhyitä ja pitkiä) Udo Kierin kanssa! Olin tietoinen Udo Kierin Hitler- elokuvista, mutta ohjaaja(t) ei ollut jäänyt mieleen. Parivaljakolla on "lyhäri" Hitlerin viimeisistä, viimeisestä päivistä, päivästä bunkkerissa. Kier tietenkin itseoikeutetusti Hitlerinä. Dokumentti siis keskittyy pelkästään Schlinensiefin elokuviin, joita onkin paljon. Tietoja tarkistaessani hän näyttää olevan maailmalla tunnetuin teatteri- ja oopperateoksistaan. Provokaattorista puhuttaessa, olen varma että hänen (kuin ei kenenkään muunkaan) oopperaesityksensä ole kovinkaan provokatoorisia, sillä Ooppera On Pyhä, elokuva ei. Elokuva elää, ooppera toistaa. Elokuva joustaa, ooppera on muuttumaton. Paikallanpysyvä Järkäle Vaikka näin ei pitäisi olla, Esim oopperoiden esitys- ja lavastamistavat voisi hyvinkin ottaa satiirisen suurennuslasin alle. Provokaatioksi ei oikein riitä se että mies sanoo rakastavansa oopperoiden kitsiä Mutta nyt niihin elokuviin! . 

Dokumentti, dvd julkaisee, näyttää useahkoja miehen ohjauksia pätkinä ja joitain kokonaankin. Skaala ulottuu mainiosti lapsena tehdyistä lastenleikki-lapset aikuisinaelokuvista esim puoliosallisuvista sifi-elokuvista (psykedeellinen kaasu tekee ihmisistä teknologiavastaisia; televisiot lentävät 1], Saksojen "yhdistymiseen" ja) Natsi-Saksa- neo-natsiprovoiluihin. Skaala on laaja, mielenkiintoinen ja onnistunut. Rajallinen, rajattu retrospektiivi, mutta hyvän, selvän kuvan antava. Ja se hyvä, selvä kuva on että skaala on hämärä. Sitä ei ole. Ja se on toimivaa Ohjaaja tuo myös esiin taitelijoiden sisällä olevan pahuuden. Ja pelon.. Upea lisätoiminto dvd:ssä on että muutaman kerran kun jotain elokuvaa käsitellään, niin katsoja voi nappia painamalla katsoa kyseisen elokuvan ja jatkaa sen jälkeen dokumenttia.

"Film is the greatest!"

1] Nykyään voisi (elo)kuvata älykännöiköiden heiielemistä kulkuvälineistä.

torstai 19. marraskuuta 2020

Sadeaika (Suomi-81)

 Sakari Rimminen ohjasi kaksi pitkää elokuvaa, Tämän ja Pilvilinnan (-70). Tai no pitkää ja pitkää, sillä Tämä ei ole kuin reilu 50 minuuttia pitkä tai "pitkä".

Muistelin tätä nimensä perusteella harmaaksi scifielokuvaksi, mutta tämä olikin harmaa masennuskuvaus. (Kaksoisolennon ampumista ja polttamista [ensin sen tekee toinen, sitten toinen], Joulukatuhäirikköä [Markku Toikka] ja vahvimpana teemana vesijohtovesi-putkimes-pelko ja kauhu.) Varsin tehokas, mutta tekotaiteellisuustuska valuu välillä.

Mukana myös Rimmisen kirjailijapoika Mikko. (Syntynyt-75)

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Eye of The Devil - Pahan silmä (Englanti-66)

 Kauhu kulkee linnassa, suvussa.. Suht onnistunut, mutta Pirun perinteinen kauhulinnalämmittely pahuuden voimien temmellyskentästä. (Hyvä, teho/kas kohtaus on kun kaapu-huppumiehet ahdistavat alistavat uhrinsa piikkioksametsään Tai kun samat viitta-huppuilijat ilmestyvät Kirkon Maille. Elokuvan puutteena onkin hyvien kohtausten puute.)

perjantai 6. marraskuuta 2020

Wolfgirl (Kanada-Romania-2001)

 Takametsien tyhjäpää"nuoriso"porukka (kolme miestä yksi nainen ja koira) törmää "täysin" tilaamatta, pyytämättä, yllättäen metsiin esiintymään tulevaan freak show`hun. ( Mm lihavaa miestä ja naista lyhytkasvuisten orkesteri, lyhytkasvuisten miesten can-can-hametanssi kasvot puoliksi miehen, puoliksi naisen [Grace Jones!!], lyhytkasvuisstrippari 1}, transvestiittistrippari, parrakas nainen ja ihmissudettaren ja parrakkaan naisen yhdistelmä, ja tirehtöörinä tiietenkin Tim Curry)

Tyhjäpääjengi käy erikseen varsinkin sudettaren kimppuun. Mutta myös paikallisen "friikin" kimppuun.  Niinpä näistä "friikeistä" tulee rakastavaiset. Poika on pupuja lemmikkeinään pitävä, mutta lisää sotkua seokseen tulee  siitä että hänen äitinsä (Lesley Ann Warren!) on kosmetiikka"guru", ja äidillä on pupu-hiiri-laboratorio kellarissaan. Mutta poikakin on kellariekspertti; Poika antaa sudelle ruiskuja ja susitar alkaa muuttumaan koko ajan enemmän naiseksi...

1] Elokuvassa tuodaan myös nuoren kusipäisen  kylänmiehen pienipenissyyden tuska konkreettisesti, koskettavasti, mutta myös kammottavasti esiin. Ei ehkä näin kuitenkaan.

Vastenmielisen (eläinrääkkäykset ja kai kuolematkin?) ja muka/päälleliimatun-friikkiymmärryksen vastenmielinen (v)etoomus. Alkuperäiseen Freaks-elokuvaan on monta miljardia kilometriä matkaa. Tämä on tirkistelevä, törkeä, törky. Tirkistelevä törky. Susinaisen hahmossa surkeahkoa säälittävyyttä, mutta friikit on julmasti jätetty pelkiksi sivushowhahmoiksi, kauheiksi koristeiksi. TörkyTiaunoille ja Tiinoille.