Yukio Mishima: Elämä myytävänä (Japani-68, suomennos 2025)

 Vuosikymmenten jälkeen uusi Mishima-suomennos, suomennus.. Hienoa! Ja hieno on teoskin. Mies yrittää päästä hengestään melankolisella vimmalla. Mutta kuolema ei saavu mutta rahaa kertyy.. Surkuhupaisuus ja traagisuus, roska ja taidekirjallisuus yhdistyvät. Hienoja kielikuvia: mm Sammutettu tv-ruutu " väreilee kuin sinisenharmaa suolammen pinta." Ja kun mies, tahtomattaan tietenkin, tietenkin tahtomattaan värvätään vakoojaksikin, niin hän pohtii aikamoista ajatusta: Mitä jos suurvallat kehittävät keskinäisiä kärhämiään, koska heillä, niillä on niin paljon luppoaikaa... Ja kaikkein tärkein, törkein on kafkamaisesti kuhiseva torakkajono jota myös kirjaimiksi, sanoiksi, lauseiksi, virkkeiksi kutsutaan...

Purnaus (Lappi-2024) Turnaus (Lappi-2025) Surmaus (Lappi-2026)

 Suht mainio vankilaanjoutumis, vankilaturnaus ja pakolyhytleffasarja. Vankilana 'toimii' vanha navetta-talli-lato-sikala, vangeilla huomioliivit ja narut kuin päiväkotilaisilla, vartijoilla valkoiset ja johtajilla keltaiset kypärät, eli päinvastoin kuin raksoilla. Turnauksessa vangit yrittävät nukkua kaikukopperossa eli vessassa... Paossa he ja poliisit käyttävät potkulautoja..

Curry and Pepper (Hong Kong-90) Poliisi bambuttaa taas! Taiidokasta, tanakkaa toimintaa mutta myös Hong Kongista höperön löperöä huumoria..

"You Two!" Curry and Pepper on buddy cop-elokuva ja buddy cop-parivaljakko. Elokuvan toiminta, silloin kun sitä on, on taidokkaan tanakkaa (mm rosvojoulupukin kanssa kiipeily tavaratalon seinän jouluvalokoristeisella bamburistikolla, lopun luotilatinkinen laivalahtaus kirveskaulaisella käänteellä, väänteellä..) Mutta mölyttynyt, pölyttynyt, hapero(n) höperö Hong Kong-huumori ei läheskään yhtä tanakan taidokasta: Pöljä poliisiporukka vaihtaa kanavaa kaukosäätimellä kiimaisen vimmaisesti isotissisen tv-juontajan (kutsutaan koko elokuvan ajan typerän "tyylisesti' "Big Breast"iksi, "Miss Big"iksi, no hyvä ettei sentään "Miss Piggy"ksi..) ja jalkapallo-ottelun välillä kunnes tv syttyy palamaan, poliisiporukat uskottelevat toiselle poliisille että sairaalassa ampumahaavan saanut toinen puolisko on kuoleman kielissä, ja kun hän itkee, huudetaan naurupilkaten "Jätkä itkee!"

"Miksi ajat minua takaa?" "Koska juokset pakoon." "Miksi juokset pakoon?" "Koska ajat minua takaa."..

"Shut up!" "You too!" "You three!"...

Kamikaze Taxi (Japani-95)

 Joistain elokuvista tietää lähes heti alusta että tämä lähtee vetämään.. Enkä tarkoita "tämällä" katsojaa, vaan tällä kertaa elokuva nimeltään Kamikaze Taxi lähtee lähes ensi sekunneista vetämään vauhdilla ja katsoja nauliutuu nauttien penkkiin katsomaan eri elementeistä erittäin hyvin kasattua, koossa pysyvää `kaahausta`: Ensin elokuvassa tuodaan esiin aidoin haastatteluin japanilainen rasismi (joka kohdistuu myös japanilaisiin maahanmuuttajiin, [tässä elokuvassa keskitytään heihin, lähinnä fiktiivisen taksikuskin muodossa], muihin kohdistuttavasta puhumattakaan), tuodaan japanilaiseen elokuvaan vahvasti kuuluvaa (myös Italialaisessa elokuvassa samaa suuntaa) likaisten poliitikkojen esiintuomista, sekä aidoin uutispätkin kuin fiktiivisin hahmoin. Tässä tuo fiktiivinen hahmo on vanha v-mäinen pomo, poliitikko, puoluepomo, yakuzapomo joka on jo pitkään aina ja kaikkialla korostanut upeaa kamikazekapteeniuraansa. Joka tietenkin todellisuudessa on vähemmän upea, enemmän likainen.. Ja tietenkin jo se että hän on ainoana selvinnyt kamikazeiskuista on epäilemisen arvoinen asia, mutta haastatteluissa hän on aina huutanut, nimenomaan huutanut, haastattelijat hiljaisiksi, mykiksi, kumoon.. Mutta nyt hänen ja hänen nilkkivasallimiehen perässä on Kamikaze-taksikuski ystävineen... (Tämä vasalli on muuten aikamoinen tyyppihybridi, puolikalju poninhäntämies joka reilusti yli puoliksi on habitukseltaan, olemukseltaan todella nolon näköinen, oloinen nilkkimitättömyys, ja olisko 25 prosenttisesti pelottava ilmestys, irvestys, irvistys... Puristus, pyrkimys, pyristys on kuitenkin kova, mutta tietty turha... Ja hän soittaa muuten myös jazzbändissä saksofonia!?.. Aikamoinen heebo-hemmohybridi!!..)

Die Harder (Hong Kong-95) Hävettävän heikko, hirveä ja huono Honkkarointi. Yksi kammottavimmista, karmeimmista, kauheimmista...

 Aivan järrkyttävän heikko, hirveä ja hävettävä Honkkarointi!!!... Ja pääosapahiksena, lesona koviksena aivan uskomattoman hävettävän heikko, hirveä ja säälittävän surkea  niskannakkelija, päänpyörittäjä mitättömyysl!!!... Aivan järrkyttävän heikko, hirveä ja hävettävä Honkkarointi!

On The Run (Hong Kong-88)

 Hyvää hyvät pahoja, pahat hyviä Honkkariheiluntaa, toimintaa.. Kumulaatiokuolemakohtaus: Henkihieverihemmo sairaalassa tukehdutetaan kuoliaaksi ja heti perään herätetään henkiin nyrkillä sydämeen lyönneillä ja sitten taas tapetaan ja tapetaan..

Kuka: Kivikautisen kuiva konservatiivikristitty aborttikieltoineen mutta samalla tämä entinen(?) Trumpkriitikko on epäluotettava opportunisti?

 No vastaus on tietenkin Yhdysvaltain varapresidentti Vance..

Reconstruction (Romania-68) Staattisen sekavaa 'kritiikkiä'.

 Elokuvan alussa elokuvan nimenmukaista toistoa; Mies putoaa päälleen mutaan ja nousee siitä räkä, sylki, veri valuen ja kysyy "Miksi löit minua?" Tätä toistetaan niin monet kerrat kun ohjaaja huutaa "Uudestaan!", niin kauan kuin alkutekstejä riittää.. Ja kyseessä tietenkin kohtauksen uudestaan otto kertaa toisensa jälkeen, näyttelijän ja ohjaaja välispiikein.. Sitten seuraa Ihanan, jopa Ihanan typerän kilttejä (rakastan näitä kohtauksia) melkein mitäänsanomattomia itäblokkivaltiokritiikkejä. Tässä mm tyhjien tallien ovet liikkuvat itsekseen (tuulessa?), poliisi-sotilas menee huolen ja järjestyksenpidossaan jo niin pitkälle että suosittelee "Toveri"-auringonottajan lopettavan käristyksen auringonpistoksen ja ihon palamisen (se on jo palanut 1]) takia, sotilas heittelee raivopäisenä kiviä jokeen, eliitti-politbyrovierailu menee pieleen autotomun äänitorven jäädessä toitottamaan vaikka mitä tekisi... 

Idea itsessään.. Itse idea, juoni on jopa uniikki: Kaksi nuorta miestä on vetänyt baarissa viinaa ja sitten toisiaan turpaan ja nyt valtio on "kutsunut", pakottanut heidät "alkoholismin vaarat" kuvauksiin "pois viina meistä, mielestä, kansasta"-leirille..

Hyvä idea, mutta toteutus tökkii, laahaa, raahaa... Tätä on kehuttu valtavasti rohkeana Itäblokkikritiikkinä ja kom, mutta minulle Itäblokkielokuvien tietäjänä, tuntijana, ystävänä tämä taantuu, laantuu, putoaa ikivanhaan, iänikuiseen Itäblokkielokuvien suonsilmäkkeeseen ja sudenkuoppaan: Koko elokuvan, maaston, mielien päällä oleva matto on staattisen samea, sumea, sumuinen... Tämä maaston, ihmisten, mielien päällä painava, "lepäävä" staattisen kalpea, kalsea, kelmeä, kolho, kolkko paksu plastiikka tietty selitetäään Itäblokin tunkkaisen tunnelman kuvaajana, mutta minusta se on kulunut, käytetty  kikka jo alunalkaen, ja jo jopa voi väittää sitä surkeaksi...

Ja ennen kaikkea tämä on sekava, erittäin sekava..

"Mikä on apinan ja ihmisen ero?" "Apinalla ei ole henkilöllisyystodistusta."

1] Olisiko itse Isä Aurinkoinen polttanut?

Moment Of Romance (Hong Kong-90)

 "Elämäsi ensimmäinen vale?" "Toinen. Ensimmäinen oli tänään poliisilaitoksella." Todella kova ja vauhdikas Honkkarointi keikkakuskin ja hänen kaappamansa auton naiskuskin romanssista rakkauden, luotien, nyrkkien ja neonvalojen ristitulessa ja rauhassa..

Life Is a Long Quiet River (Ranska-88)

 Ironis-sarkastis-uskonnollis nimeä kantava elokuva kertoo kun ja kuinka kahden perheen, köyhän ja rikkaan ei kovin rauhaisat (no rikas uskovaisperhe peittää, tai yrittää peittää, kaiken kaunan ja kuonan plastiikkapinnan alle) elämät ryöpsähtelevät uusiin tai vanhojen suuntiin kun selviää että köyhäperheen esi tai teinipoika ja rikasperheen tytär on vaihdettu synnytyslaitoksella kun kätilö halusi kostaa nilkille tohtorirakastajalleen. 

Mutta kosto kumuloituikin tosiaan ennennäkemättömiin suuntiin. (Tai sitten minne pitikin): Köyhäperhe on jo valmiiksi vauhdikas (koko perhe lapsia myöten juo yhdessä kaljaa korttia pelatessaan, muulloin perheen pääpappaisä vetää viinaa ja pelaa pasianssia, perheen pari poikaa ovat käsilaukkuvarkaita . ) Uskovaisperheen plastinen pinta alkaa hajota kun heidän tyttönsä tulee takaisin vietettyään kymmenkunta vuotta köyhän mutta vauhdikkaan viriilin, viriilin vauhdikkaan köyhäperheen luona. Oiva kohtaus on kun tyttö uskovaisperheen hiljaisessa, jäykän kuivassa, kuivan jäykässä ruokapöydässä harkitun hitaasti kaataa herne tai pinaattikeiton valkoiselle pöytäliinalla ja jo valmiiksi jäykkä muu perhe jäykistyy raamatullisesti vielä lisää jäykistymällä suolapatsaiksi. Uskovaisuutta tuodaan myös innokkaan ironisesti esiin: Vallan mainio on kohtaus jossa yli-innokas plastinen poppipappi johdattaa kirkkokansan fanihurmioon kuin konsertissa  ikään, ikään katsomatta.. "Jeesus pelastaa meidät" on mainio poppi.

Uskovaisperheen äidille alkaa viina maistumaan, lapsille liiima  ja isä yrittää vihdoin saada ns lapsetonta seksiä vaimoltaan, mutta turhaan...

Ranskan rasimi räjähtää.. Komediassa tuodaan myös heti avauskohtauksessa esiin konkreettisen räjähtävää ranskalaista rasismia arabeja kohtaan. Ja myös suullista..

Over Your Dead Body (Japani-2014)

'KABUKIGORE PUUTTUU. Yotsuyan aave'-elokuvia on Japanissa tehty aivan kyllästymiseen saakka, liikaa, riittämiin, tarpeeksi ja tältä Takeshi Miiken versiolta odotin huomattavasti enemmän gorea. Ihan tyylikäs, komiaa kabukikuvastoa, mutta jokin puuttui. No se gore.

Tokijiro - Lone Yakuza (Japani-66)

 Odotin että tää on komiaa ja kovaa kuuskytluvun gangsterileffaa, mutta tää olikin iänikuista miekkailu ja karjunta samurointia. Vaikka suht komiaa kuvastoa niin ei nyt tätä tämmöstä jaksa, koska ihan muun ja toisenlaista odotti...

Puistattavaa ja pöyristyttävää..

 on kansanedustaja (tai vai itsensäedustaja?) Kopran j Kurvisen tekopyhät väitteet Keskustan ja Kokoomuksen puhtaudesta mitä häirintätapauksiin tulee..

Who Killed Prosecutor And Why? (Italia-72) Keppi ja tukki tukkii jäykkäjuonisen elokuvan alussa katsojien silmät kuvainnollisella erektiolla eikä loppuelokuvakaan sumutukselta säästy..

CRIME-GIALLONA KEHNO, MUTTA ROSKANA MAINIO.. Valokuvaaja ja naisensa näkevät ja kuvaavat oudon murhakesissin: Mies istutetaan autoon ja toisella autolla törmäytetään auto ja mies traktoriin. Ja auto sytytetään tuleen... 'Kuka surmasi syyttäjän ja miksi?' on crimenä, giallona kehno ja kelvoton, mutta camppaavana, kamppaavana, komppaavana roskana mainio: Elokuvassa esitellään, ei elokuva, vaan valokuvaohjaaja, eli pyörätuolissa oleva mies joka antaa määräyksiä, ohjeita (toistaa jatkuvalla syötöllä "Shoot!" "Stop!") valokuvakameramiehelle joka kuvaa kapeassa, pienessä asunnossa vaatepäällistä,  muka Roomalaista "orgiaa", vaatepäällistä hiekkaranta'naintia' kovitetaan, kuvitetaan huvittavia toistomääriä saavalla, rantahiekasta törröttävillä kepeillä, pullonkauloilla ja tukeilla, nainen yrittää estää murhaajan murtautumista taloon sulkemalla säleverhot.. 

Riot In a Cellblock 11 eli Kapina vankilassa (USA-54) " Mahdollisuudet" "Mahdollisuukien Maassa""...

 Vanhassa vankilarokissa todetaan 'There's a riot goin on in a college Block no. 9', tässä Don Siegelin tiukassa ohjauksessa, otteessa lisätään, nostetaan, pannaan pari numeroa, osastoa lisää, mutta ei tämä tietenkään mikä nostattava tarina ole, päinvastoin ankara, armoton analyysi Amerikan vankilabrutalismista mitään puolta pannasta päästämättä, säästämättä, pehmentämättä. Tuodaan ihanne, vihannelandian vankilakarmeus vartijaväkivaltoineen, raparuokineen ja vaikka sellien vähävaloisuus. ettei edes kunnolla lukemaan pysty ja toisaalta tuodaan esiin maailmanvaltion täystyöllisyysdilemma jossa vartija joutuu henkisesti ja fyysisesti raskaan ja paskasti  palkatun  kolmivuorotyön lisäksi tekemään toista työtä jotta hän ja varsinkin perhe pärjäisi... 1] Myös poliitikkojen brutaali puljaus vankilaolojen kanssa on hyvin esillä. Tuntiin ja kahteenkymmeneen minuuttiin on vaivatta saatu tukku 'ihannevaltion' irvokkuuksia. Maailman vankila'voittoisin' valtio on yhä samassa jamassa ja jumissa, jos ei pahemmassakin, jos se nyt yleensä on mahdollista tuossa, tässä "Mahdollisuuksien Maassa"...

Elokuva alkaa puolidokumentaarisella tavalla jossa kerrotaan 'vankilakapinaepidemian' levkävän ympägi maan ja sitten keskitytään oikeasti Folsomissa kuvattuun kuviteltuun kapinaan. Kuviteltuun, mutta mahdolliseen. Neville Brand ja oikeasti Folsomissa istunut kuumakasvo, kylmäkasvo Leo Gordon loistavat päärooleissa kapinajohtajina..

1] Maan idea: Maksetaan työstä niin huonoa palkkaa että palkollinen joutuu tekemään useampaa työtä =  "Täydellinen" täystyöllisyys.... Kapitalistista Kommunismia..

Warlords of Atlantis eli Vaarojen Atlantis (Englanti-76) At The Earth`s Core eli Taistelu, Seikkailu maan syvyyksissä (Englanti-78)

 Atlantis Warlords: Hirviöitä olisi saanut olla enemmän ja hupaisampia, huumoria olisi voinut olla edes vähän ja jatkuvaa sumuista, synkkää Atlantista paljon vähemmän tässä sukelluspallolla Atlantikseen-elokuvassa, Atlantis oli muutenkin sisätiloiltaan täydellinen arkkitehtoninen pettymys ja tapahtumat siellä lähes jatkuvaa ammuskelua. Yksi hirviö oli kyllä ylitse muiden, nimittäin kaksikin kertaa nähty jättimustekala purjelaivan kimpussa. Varsinkin lonkeroinen loppuromutus vielä sukeotajien merenpohjasta nostamalla Atlantiksen "liikennemerkillä"/valtikalla oli massiivista myllytystä. Mutta kokonaisuus oli laahaavan sumuinen suttuinen synkistely. 

Earth's Core: Tässä pantiin heti talla ja pora pohjaan kun poralla tunkeuduttiin maan kuumiin uumeniin eikä jarrutellut koko aikana koska vastaan tuli jatkuvalla syötöllä todella mainion hupaisia ja kauheita hirviöitä (on jättisammakkoa, jotain ihme dinosaurus-lentolisko-korppi-papukaijaa ihmislihaa nokkimassa ja nielemässä jne ja kaikki hirviöt kuolonpudotuksensa päätteeksi räjähtävät?!..), Peter Cushing loistaa tukka tärisevänä silmillään,  sateenvarj.o as.eenaan hirviöitä, laavavirtaa ja tulivuorta vastaan käyvänä hienostopuheisen brittitutkijan lempeän naljailevassa, lempeän naureskelevassa parodiaroolissa ja Caroline Munro loistaa muuten vaan...

 Muhevaa muovia.. Ja nyt seudut eivät onneksi ole sumuisia, suttuisia, vaan maanalainen metsä on kuin mehevän, muhevan, mukavan muovinen psykedeliapuisto ihmepuineen ja sienineen ja luolaverkostoja ja areenoita punertavat, värittävät laavavirtojen loisteet.

Incredible But True (Ranska-2022) Hyvää syvää shittiä..

 Asuntoesittelijä esittelee vanhalleparille kaksi-kolmoskerrostalon kellarin viemärin josta pääsee ylöspäin ja kaksitoista tuntia eteenpäin mutta laskija nousija nuorenee joka laskussa nousussa kaksi päivää mutta näkyykö se missään (muussakuin kurppaantuneissa kasvoissa?) ja 'samalla' ystäväparimies on asennuttanut elektronisen peniksen itseensä, itselleen, vaimolleen, mutta ampumaradalla se päättää lakata toimimasta.... Ja syttyyhän se kerran tuleenkin... Jymäkkää shittiä Quentin Dupieuxilta.. Kuin kuuskytluvun Something Weird-kamaa nykyniksahduksella..

Blast-Off Girls (USA-67) Eksploitaatiota eksploittaajasta..

.. Mutta epäonnisesta, surkeasta sellaisesta.. Hauska mitättömyys. Kusi, mutta tyhjäpäinen managerimulkku hyppää bändistä bändiin konkreettinen käsivaltikka heiluen aina siihen asti kun bändiläiset huomaavat, kylläkin älyttömän myöhään, mutta kuitenkin, että manageri ei anna heille juuri ollenkaan rahaa, vaan jakaa jatkuvalla syötöllä sikareita (varmaan leffan suurin kustannuserä), järjestää lähes samalla syötöllä kainoja ja kilttejä bileitä (bändiläiset rohkaistuvat ottamaan jopa puvuntakit pois, mutta paidat pysyvät ylänappiin asti kiinni, kravatit kiristetty lähes kuristukseen, managerin 'palkkaamilla' 'blast-off girlseillä' pysyvät vaatteet päällä [myös 'hurjissa' grasspartyissä]). Kuten näkyy, laitan  'palkkaamisen' aina lainausmerkkeihin, sillä ei näissä näytä raha liikkuvan osapuolelta toiselle, pienen studion pomon hän palkkaa girlseillä (ja tietenkin sikaareilla!) mutta näissäkään sessioissa ei paljasta pintaa näy vaan pomo ja naiset menevät huoneeseen, ovisuusta lentää pyyhkeet sun vaatteet ja ovi ja kamera kiinni. Ruohojuhliin manageri on paikalle 'palkannut' poliisietsivän ((tai 'palkannut' sellaista' esittävän) ja palkkiona taas naisia ja totta kai sikaareita!!..  Ja manageri saa bändin allekirjoittamaan riistosopimuksen valitsemalla joko vankilan tai että poliisi katsoo sormien läpi ruohokeissiä, ja bändi valitsee riiston..

Mainittakoon että bändit soittavat soft-pop-viihdegaragea ja 'girlsit' on jo ennen kuin mitään suullista sopimusta bändien kanssa on tehty,  on bändien tietämättä 'palkattu' rynnimään lavalle fanikiihkossa jopa niin pitkälle että yhden bändiläisen paita revitään riekaleiksi (tämä hurjuus näytetään, tapahtuu kerran), mutta sitten on se toinen puoli kun bändit vihdoin ottavat ohjat ja rahat käsiinsä: Elokuvan ensimmäiselle bändille manageri jopa keikan jälkeen tarjoaa taksirahaa, mutta bändi ottaa tyypin lompakosta kaikki rahat ja hemmo itkuhuutaen, huutoitkien huutaa että hän löytää uuden bändin ja 'viimeisen' bändin kohdalla bändi saapuu isoon studioon mokamukakännissä ja studion pomo (joka on jo niin iso kiho ettei tämän mikrominimanagerin lahjukset kelpaa, riitä..) sekä työntekijät nauravat managerin nöyryytykselle ja taitavat ottaa bändin talliinsa.. Ja manageritollo sanoo että hän repii sopimuksen (miksi helvetissä, sehän on riistosopimus?!..) ja häipyy itkuraivoten raivoitkien että kyllä hän taas bändin löytää.. The End..

Herschell Gordon Lewisin ohjausten kainompaa, kiltimpää 'viihde'laitaa, ja hei! Kai ne sikaaritkin jotain maksoivat, puolet pois niistä, tai kokonaan, niin varmaan bändeillekin olisi jotain jäänyt keikkalompakon pohjalle, ja managerille enemmän ja bändit olisivat pysyneet puljussa, mutta tollo valitsi toisin, mutta toihan se myötähäpeäviihdykettä bändeille ja katsojille..

KUOPPA!

 Kauhu-Edwin ilmoittaa Instassa että hän on ehkä kuopassa koko loppuelämänsä eli kymmeniä vuosia koska hän pelkää kammottavaa Ungan haamua ja Godardikin käy vain vittuilemassa ja nauramassa kuopan reunalla ja Bubbe Böllikin perkele huutaa Bubbe Bölliä niin että korvat jumalauta saatana halkeaa!!!...

Blood Camp, Camp Blood..

 Bloody Summer Camp (USA-2021) Ei muuta  erikoista(,) mainittavaa kuin että Killerillä paholais-piru-perkele-saatanamaski päässään. Camp Murder (USA-2021) Ei muuta mainittavaa(,) erikoista kuin että Killerillä wrestlermaski päässään.. Horror Camp, Camp Horror..

The White Tower eli Valkoinen torni (USA-50)

 To The top. Rakkautta, romantiikkaa ja komeaa Technicolor-taivallusta Alpeilla, mutta eipä juuri muuta. Pääparina Glenn Ford ja Alida Valli (alkutekseissä jostain syystä on kirjoitettu vain Valli). Mukana mäessä myös, myös mäessä Claude Rains, Oscar Homolka, Lloyd Bridges.

The Spy In Black aka U-Boat 29 (Englanti-39)

 Tämä maan- ja merenpinta-sukellusvene seikkailu-sekoilu-vakoilu (ja sellaisena ihan katsottava) on ohjaaja Michael Powellin ja Emeric Pressburgerin ensimmäinen yhteiselokuva ja on perinteistä Brittituotantoa sillä poikkeuksella että nyt ei vakoilla natsisaksan, Toisen maailmansodan aikaan vaan vuonna 1917! Conrad Veidt hiipii ja näyttäytyy, mutta häntä ei tajuta vakoojaksi vasta kuin lopussa. Naisvakoojaa myös ja jopa vakooja-avustajamummo vilahtaa!..