Hall (Englanti-68-69)

 Hienohko, kelvohko, upeahko brittiavantgardelyhäri jossa eteisestä kuvataan muuta asuntoa. Mm Godard- Rolling Stones-julistetta.

Leading Light (Englanti-75)

Hieno, upea brittiläinen avantgardelyhäri, jossa leikittelevä auringonvalo näyttää napakoina otoksina huoneiston osia  ja sähkövalo paljastaa kalpeasti, kalseasti, kalvakasti kaiken.

Sins of The Flesh (Ranska-74)

 Rikasperheen ihan varmasti seko, ilmeisesti alkoholisti, huumeveikko, impotentti, laiska, rahaa tuhlaava aikamiespoika pyörii ympäri Pariisia ja maakuntaa (huvila), niljakas isä (karmean näköinen mies vilahtaa vielä karmeammassa puvussa, tuskin naistenmies, kuten muka tässä, ilman rahojaan) kieltää häneltä rahavirrat. Mutta kyllä niitä näkyy silti olevan, tulevan. "Lopuhkosti" jo rikollisinkin keinoin. Murhankin hän tekee eräänlaisessa "oikeamielisyyden puuskassaan", mutta erittäin sekaisinhan poikaparka on...

Poika kulkee mukaan  rahalla pakotettuine "jengeineen", isälle on eri-sama nainen joka viikonpäivälle, isän "uusi" nainen, pojan äitipuoli viihtyy satamajätkien seurassa...

Softsexailu, tunkkaisen tyypillinen Ranskarajuilu, Ranskaroiskinta, Ranskaroskailu..Psykedeelisten bambi-hevos-lehmä-lintu-liskoveistosten ja parin psykevalolampun ja psykeryijyjen ja ristikkäisleikkausten reunustama sexikohtaus ja funkkaava surinamusatausta on parasta antia tässä "kaikki sikoja"-tahallisuudessa-tavallisuudessa-tunkkaisuudessa. Saunakuumuustappoyritys tuli kyllä ihan navetan, saunan, tallin, tunkion takaa. Ja lopun tunkioraiskaus"yrityksellä" ("I almost did it!") tavoitellaan tunkka"klassikon" paskaista viittaa. Pahin paskiainenhan poika on. Paskaisen perheen paskaisin poika.

 Ei huono, ei hyvä elokuva, jonkinasteinen, jonkinlainen seko-"onnistuminen".

Another Yeti a Love Story: Life on the Streets (USA-2017)

 No, nyt Yeteillään, Bigfootataan Suurkaupunissa. Köyhästi. Löyhästi. Löysästi. Edellisen osan mies(!), nyt partainen penispiirtäjä on synnyttänyt(!!) Jetilapsen (paristokäyttöinen pehmolelu), mutta joku homozorro joukkioineen kidnappaa lapsen heti.

Paljon, paljon, todella, todella huonompi kuin edellinen, ensimmäinen osa (ja se on paljon sanottu, koska edellinen oli huono), täysin 1] mitätön, toivoton, typerä tekele. Juonikuvio on todella kapea. Apea, kapea. Ei rapea. No, lopussa Jetillä on kivääri ja pistooli, mutta tämäkin idea, kohtaus löysäillään lyhyydellään, löysyydellään, kökköydellään 2] köyhyydellään..Mutta ärsyttävin osatekijä kaikista on halpiselokuvien perisynti, epävarmasta näyttelemisestä johtuva Jenkkienkkupuhepapatus, joka loppua kohden saa kuuntelijassa, katsojassa jo päänsärkyisiä mittoja. No, ihan lopussa Jeti ajaa aurinkolasit päässään, autoa, avaruusalusta, se on hienoa!

1] En kirjoita turha tekele, ehkä joku jossain pitää. Eihän tätä tietenkään olisi  muuten tehtykään.

2] Tarkoitan tässä kuivaa, köyhää kökköyttä, en rikasroskaista, roskarikasta sellaista, Sellaisen voi hyvinkin luoda erittäinkin alkeellisista palasista, kun vain on hyvä vainu siitä mitä on tekemässä.

"Why are you doing this?" "Because I`m evil!"

Yeti : A love story (USA-2006)

 Nainen iskee miehen: "Mä tiedän metsässä yhden paikan. Mennään sinne." No, ensinnäkin ei se paikka ihan metsässä ole, vaan jonkun takapihalla (aitakin näkyy), mutta jotkut valkokaapu- ja maski(!)porukat palvovat siellä homoseksuaalista(!) Jetiä kautta Bigfootia!!..

Kovisnaistenmies rakastuu BIGfootiin, mainittu nais-miesparilta näemme elokuvan ellottavimman  (jenkkien iki-idioottiaamiais"terveellisyys"tuotteiden, murojen syönti samalta lautaselta-> sitten niiden suumössöhierontaa vastakkain) sekä käsittämättömimmän (sama pari ampuu jollain rakennustyömaalla liimapyssyillä ilmaan) kohtauksen. Ja elokuvassa on jopa eräänlainen ajatus; Jetejä, Bigfooteja voi tuhota vihkivesivaarnalla! Mutta silti:

Tämä jonkinlaista jälkigorea ja tissivilahduksia "edustava" elokuva ("kovimmat sekstaajat" eivät tietenkään nykyperinteiden mukaisesti näytä mitään 1]) on kyllä aika mitätön "ilmestys". Aluksi oli että "Onpa tää outo!", lopuksi että "Onpa tää tylsä!"

1] Se estetään perinteisen tylsästi gorella. No, vessakohtauksessa on jotain suoleentarttuvaa otetta. Mutta jatkuva kaikkien kuoleminen-henkiinherääminen-kuoleminen-henkiinherääminen-potpuri tappaa (sic) tehokkaasti senkin "hyvyyden". Oikeasti onnistunut, uniikki kohtaus on kun nukkumassa ollut  tyyppi kuuleekin häntä kohtaan suunnitellut tappoteot ja hyppää sänkyyn ja filmi pysähtyy kesken hypyn ja kuulemme ja näemme kaverin mietteitä ja suunnitelmia kuinka päästä pälkähästä rautalangasta väännetyin taustapuhein, ruutuparille piirretyin kartoin ja surrealistisin tunnelinäyin. Tämä kohtaus menee roskaelokuviern kohtauskategoriassa top kymppiin, mutta itse elokuva ei mahdu edes top tuhanteen. Niin tylysti tää tyritään.

Raw Force (Filippiinit-USA-82)

 Loistavaa Roskaa! Tissejä, Cameron Mitchell, tissejä (ei Cameronin), kannibaalimunkkeja (ei kannibalismia) ja zombeja saarella, tissejä, ryyppäystä laivalla, tissejä, matsausta laivalla, tissejä, matsausta maalla, tissejä, kung fua sun muita matsauksia zombeja vastaan, tissejä... Loistavaa Roskaa! Lopussa lukee To be continued... Lisää tissejä?

Death Promise eli Uhkaava kosto (USA-77)

 Kansalliskirjoinen kostokolmikko tuhoaa kansalliskirjoisen kusipääkartellisen landlordeja. Välillä junnaavaa, välillä junttaavaa roskaa ja kauheita asuja. Vähän sellaista puolivälin roskaa. Pahin on pussillinen rottia päähän.

Poikkeuksellisesti poika lähtee nyt Amerikan suurkaupungista punaiseen vaarinmökkiin `rauhoittumista`, kostoa ja taistoa oppimaan.