The Mortal Storm eli Näin se alkoi (USA-40)

Alussa ilmakuva pienen postimerkin kokoisesta saksalaisesta alppi`kaupungista`, joka on muka yliopistokaupunki, jossa isohko yliopisto valtavine oppilasmäärineen. Vielä enemmän muka on alppi-yliopistokylän valtavat väkimäärät, `laulavat` pösilönatsilaumat. Lopussa kolme idioottia, tolloa, tyhjäpäätä tyhjässä talossa. Ehkä tyhjässä kylässäkin. Ainakin mieleltään tyhjässä. - Yliopiston arvoisa lehtori, lasten isäpuoli, puolijuutalainen täyttää 60 vuotta samalla hetkellä kun Hitler astuu valtaan. Hänen adoptiolapsensa ja koko kylän väki lukuun ottamatta naapurin miestä (James Stewart), hänen naisystäväänsä, tietty lehtoria ja nuoren natsilössin kiusaamaa vanhusopettajaa ovat heti hoilaamassa natsiralleja. Ja meno muuttuu vauhdilla aina vain pahemmaksi. - Tämän Frank Borzagen ohjaaman elokuvan pääsana on tuo `vauhdilla`, sillä se vyöryttää idiotismin kasvun epäuskottavan nopeina vuosina pienessä pikkusielupaikassa. Tämä on tietenkin tehokeino. Eihän tuollainen tapahdu tuommoisella vauhdilla ja volyymillä, näkyviäkin vastustajia vuonna-33 olisi oikeasti ollut paljon enemmän, mutta tämä on tosiaan tehokeino, pienen paikkakunnan pienellä pahan piirillä (mutta silti lähes kaikki kyläläiset pahan piirissä) voidaan hyvin kiteyttää pahan leviäminen kyläläisten keskuudessa (koko maan) ja vittuuntumisen leviäminen katsojan mielessä. Tehokasta.

Flaming Ears (Itävalta-92) Kuvallisuus, kokeellisuus jää kameranputkeen...

 "Revolution of love is bloody." Kokeellinen lesbiaaninen elokuva. Jos elokuvan nimi viittaa siihen että materiaalia katsotaan korvat punaisina, se ei osu paikkaansa, mutta muuten se toimii. Mukana pöydän panemista, katepillari-kuorma-auto-rekka-traktoripappia-poliisia(?)-arkeologia(?)-arkkitehtia?), doomdiscotanssia pelastusliivit päällä. Musta teippi-musta tussi-kulmakarvat, valkoiseen kääritty (paitsi ikkunat) auto ja varsinkin tämä!: Irtonainen, yksinäinen kämmen painaa hälytysnappia! En ole koskaan pitänyt Liquid Sky`stä, tämä yrittää ylittää sen, ja ylittääkin. Lelu ja pienoismallimaailma sopii hyvin scifiin ja myöskin sen maailman yhdistäminen realistiseen kuvastoon, tässä varsinkin satamien nosturimetsiin. Mutta itse elokuva valitettavasti junnaa pahastikin, varsinkin jälkimmäisellä puoliskollaan, vaikka aihe, maailma olisi antanut mahdollisuuksia vaikka minkälaiseen kokeelliseen, kuvalliseen levittelyyn, revittelyyn..